Sä tulit mummolasta ja poljit neljä kilsaa

tapaamaan tyttölasta lähelle hiekkarantaa

Sun bootsin soljet kilisee, kun kävelet sä luoksein

maa altain hetkeks pakenee, sun suudelmas vie järkein



Ch.

Sä viet mut rantaan luokse nuotion

se keskellä on rannan aution

kun varjot yhteen sulaa eessä sen,

tunnen lämmön, mistä tiennyt en.

Sä painaudut mua vasten tiukemmin

niin avaat portin uuden Edenin

vain aallot tietää tästä onnen saan

ja salaisuuden pitää omanaan



Tää ranta muista aina, sä kuiskailet mun korvaan

jokainen kaisla mielees paina, niin lupaan tulla uudestaan



Ch