l pelottele julmalla kohtalolla

l puhu pohjoisen suuresta tyhjyydest

nyt me juhlimme yhdess ensi kertaa

ja se juhla on nimeltn - ero

mit siit jos emme aamua kohtaa

jos kuu ei vaella yllmme:

tnn ojennan sinulle lahjat

joista ei ole kuunaan kuultu:

kuvajaiseni vedess ennen yt

kun virta ei viel nuku

katseen joka ei jaksanut nostaa

thte takaisin taivaalle

kaiun nuutuneesta nest

joka kerran oli kesisen tuore -

jotta voisit vrisemtt kuulla

varisten juoruilun ympri moskovaa

ja kostea lokakuinen piv

olisi ihanampi toukokuuta...

muista minut, kalleimpani,

ainakin ensilumeen asti