Mist viikatemies kerrostalomme mies sit tuskimpa selville saan.

Sen isn hengen vei ensin sitten kadulle lensin

minkin kiiruhdin ikkunaan.

Samassa satamaan laivat uivat, Is ne normaalit saapuivat

Ja valokiilat autoissaan, kvivt katuja laikaisemaan.



Kun vieras mies tuli taloon jouduin outoon valoon,

sill hn oli normaalien p.

Vierailla voimilla kai kaikki valtaansa sai nyt kukaan muuta ei kuule

ei ymmrr.



Niin nousi itikin niiden paattiin,

min ja arkku mentiin saattiin.



Ei en kotiinsa kaivannut hn,

kun lysi normaaleista ystvn.



Is kunpa voisitkin, el viel, mietin usein kuinkahan,

teille siell, kuolleiden maassa ky, ikuisen unenko sait ?

Vai vallitsevatko, normaalien lait ?



Pahoin paukkuvat uxet kun puhdistukset

riemuu isin kun liikkua ei saa,

se mik viimeviikolla saattoi normaalia olla

nyt on kuolemaakin pahempaa.

Niin uusi valta uudet lait laatii,

ja meidt mukautumaan vaatii.

Ne laittaa normaalien merkit hihaan,

ja tulee melskaamaan meidn pihaan.



Normaalien joukossa normaalina olossa

elo on unelma loputon,

sillonhan tt voin siet muttapa mistp tiet

mik huomenna normaalia on ?



Kun suuri johtaja keksi ett punaiseksi

vrjttv on kansalta pt

ptiin nyt min menen ehk soutuveneen kaukaisella ulavalla nt,

te voitte tuttuun tapaan ne jatkaa,

min niiden taa sateen matkaan.



Minne ei normaalien solvaukset soi,

miss epnormaali olla voi.



Minne ei normaalien solvaukset soi,

miss epnormaali olla voi.



Is kunpa voisitkin, el viel,

mietin usein kuinkahan, teille siell,

kuolleiden maassa ky, ikuisen unenko sait ?

Vai vallitsevatko, normaalien lait ?