Tiilitalojen keskell

hn kirjoitti minulle nimens

kiinalaisin kirjaimin

vetoavalla hymylln

houkutteli minut porttikytvn



Kerran lumitraktori

mursi tst seinst palan

tll on oma tuoksunsa

hmrn kivisen paikan

rautaisen portin ljytyt saranat



Kun siirtyy kki

pivnvalosta pimen

kest tottua nkemiseen



Sokeana hetken hn suuteli minua

eihn voi tuntea ihmist

joka ei kerro itsestn mitn



Sunnuntaina on juhlavaa

kvell hiljaisia katuja

olla matkalla tapaamiseen

ihmiset vetvt naruista

vakavia koiria ulkoilutetaan