Vain talven uniako kaipaan

kun jn thn tyhjn taloon

talvivaloon, kylmn unohdun

kun yn merkitsemt kasvot

hautaan tyhjn pllystakkiin

lumisateen tuoksu siin on



Kuka olikaan sisllsi viime yn?

Kenen tummaan kylkeen painauduit?

Kuka saikaan elmsi hehkumaan kirkasta valoaan



Talviunineen aamuun harmaaseen

haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseen

helln kylmyyteen, pieneen kiitokseen

sen lopettaa saan, sen lopettaa saan



Se oli valokaaren hehku

sula sokaisevan tosi

ymprill kohisevan yn

niin kuin uni jonka muistaa

elm jota el

vaikkei sit koskaan kiinni saa



Min katsoin ikkunasta pitkn

harmaaseen sumuun, asvalttiin

min katsoin jlki lumessa, vaiko omiani



Talviunineen aamuun harmaaseen

haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseen

helln kylmyyteen, pieneen kiitokseen

sen lopettaa saan, sen lopettaa saan



Vain talven uniako kaipaan

kun jn thn tyhjn taloon

talvivaloon, kylmn unohdun